Olen selvästi aamuihminen. Pomppasin ylös sängystä jo puoli seitsemältä ilman herätyskelloa. Nyt se pirisee tuolla. >__<

Olin lauantaina keskustassa. Mitään erityisen mainittavaa en ostanut, mutta tapasin säälittävän tyypin, joka kaupitteli jotain Krishna -liikkeen kirjoja. Ihan mukava ukkeli se oli, mutta vähän säälittää tuommoiset tyypit, jotka kehtaavat mennä kadulle nolaamaan itsensä vapaaehtoisesti. Näin myöhemmin ajatellen olisin voinut ostaakin semmoisen kirjan, kun ei ollut mitään hintaakaan vaan lahjoituksena olisi pitänyt maksaa jotain pientä. Naa. Olen kamala ihminen...

Duh. Pitäisi elää terveemmin = Pitäisi mennä syömään aamupalaa. Pitäisi vääntää karkkilakko taas voimaan. Pitäisi juoda maitoa. KRÄÄH! Mun tahdonvoima ei riitä...